Talvilomalla ollaan seuraavat 1,5 viikkoa (tarpeeseen tuli). Vuoden kiireisimmät ajat palkkatyössä ovat nyt takana, kun tilintarkastajat ovat käyneet ja seuraava hektinen ajankohta on omassa yrityksessä kesällä, joten nyt on aika kerätä voimia.
Alkanut loma kirvoitti ajatukseni juoksuun. Olemme perhe, mikä ei lomalla reissaille monista erinäisistä syistä. Minulle se on ihan ok, mutta yksi asia siinä kyllä harmittaa. Nimittäin se, että naisena lomailu kotona on yhtä kuin siivoamista, pyykin pesua, ruuan laittoa, tavaroiden järjestelmistä ja taas siivoamista. Ei minua kukaan siihen pakota, mutta en vain viihdy sotkun keskellä, joten pakko on tehdä jotakin lähes koko ajan. Ja sotkuahan riittää, kun koko perhe (tai lähes koko perhe ja monesti vielä joku perheen ulkopuolinenkin henkilö) "pyörii" kotonamme. Olen yleensä loman lopussa jo täysin valmis töihin, kun ei tarvitse toimia enää kokopäiväisenä kodinhoitajana 😞.
Mitä sitten voisi tehdä? En viihdy enää onnekseni kaupoissa, en ole myöskään innokas kyläilijä, joten kotinurkkia tulee kulutettua lomalla todella paljon. Miten sitten oppisi vain olemaan?? Joskus (todella harvoin) pääseen siihen mielentilaan, että hyvällä omalla tunnolla makaan sohvalla enkä edes muista tekemättömiä asioita ympärilläni. Lisäksi vuosi vuodelta asuminen samassa pihapiirissä missä yrityksemme on aiheuttaa myös ahdistusta, koska töitä ei vain pääse pakoon. Monesti tuntuu, että pää räjähtää, kun joka paikassa näkyy vain tekemättömiä töitä 😬. Olen huono sietämään keskeneräisyyttä ja sotkua.
Jo vuosia sitten olen keksinyt yhden ratkaisun tähän, mutta valitettavasti sitä ei ole mahdollista taloudellisesti toteuttaa. Jos talous sen sallisi ostaisin läheltä jonkun vesistön ääreltä pienehkön mökin. Mökin mihin voisi piipahtaa vaikka vain illaksi saunomaan. Mökin, jossa ei olisi liikaa siivottavaa eikä yhtään pihanlaittoa. Mökin normaaleilla mukavuuksilla, koska lisätöitä en haluaisi. Mökin, missä oikeasti voisi levätä. Vuokraamaan en kuitenkaan ole halukas ja tällä seudulla kesämökit vesistön äärellä maksavat yhtä paljon kuin kunnon omakotitalot. Ei tule siis tämä toive koskaan toteutumaan. En välitä karavaanamisesta, joten silläkään tavoin emme voi maisemia vaihtaa.
Kertokaahan ihmiset, onko teillä vastaavia ongelmia ja miten olette ne ratkaisseet? Jos vaikka minäkin jotakin voisin muuttaa. Ja hei älkää sanoko, että koita oppia sietämään sotkua jne. se ei vain sovi luonteelleni!
Mahtavan mainio kysymys, koska aloin ihan oikeasti miettimään, että miten mä koen asian! En osaa sanoa, siedänköhän mä sitten sotkua ja keskeneräisyyttä paremmin, koska en ole tuntenut vastaavaa tunnetta koskaan. Siis sitä, ettei osaisi vaan olla. Mä osaan ja meillä todellakin voi olla keskeneräistä tai sotkuista. Tosin tässäkin nyt on vaikea sanoa, mikä on toisen sotkua ja toisen siisteyttä. Meillä pysyy "tarpeeksi siistinä", kun kerran viikossa siivoan. Tietysti pyykkiä pitää pestä ja astianpesukonetta käyttää joka päivä. Loma ihan vaan kotiympyröissä on mulle aivan täydellistä laatuaikaa. Mä tavallaan lomailen sillä, että saan tehdä jotain. Käydä lenkillä, lukea kirjaa, surffata netissä, leipoa pullaa. Se vaan on sitä ihan parasta lomaa. Kun saa olla vaan kotona.
VastaaPoistaNO, sitten meillä on myös se mökki, se on ihan ykkönen, mutta talvilomalla ja lumiaikaan siellä ei oikeastaan voi käydä, joten jätin sen nyt tästä ajatusketjusta pois.
Olet onnekas, kun et kärsi moisesta ongelmasta! Minä kanssa tykkään olla kotona, mutta en vain osaa olla (esim. tänään olen siivonnut 3 tuntia..). Asiaa ei yhtään helpota 2 pitkäkarvaista koiraa, joilla on juuri alkanut karvanlähtö : /
PoistaJuhuum, on erittäin tuttu tunne. Sotkuisuus ahdistaa toden teolla ja usein imuroinkin viimeisillä voimillani lievittääkseni ahdistusta. En siis imuroisi, koska en millään jaksaisi, mutta sitten kuitenkin lopulta lankean imuroimaan vaikka klo 21 jotta saan ne pölypallot seinustoilta ja pipanat pois sukan ja lattian välistä. Usein huokaisen helpotuksesta, kun talsin sitten puhtailla lattioilla.
VastaaPoistaMeditaatio, jooga ja psykoterapia auttavat, ainakin välillä. Eihän ne työt lopu koskaan, maailma ei "valmistu", aina on jotain, mitä voisi tehdä. Omaan hengitykseen ja nykyhetkeen palaaminen auttaa. Se että ottaa tarkoituksella itselleen hetkiä, että nyt en tee mitään muuta kuin tätä. Esim. saatan todeta itselleni, että nyt tunnin ajan saan ihan rauhassa lukea tätä kirjaa tässä sohvalla, muut työt odottavat kyllä sen aikaa. Yritän suunnitella tällaisia välilepoja pitkin päivää.
Kiitos kommentistasi säästöjossu! Ihana kuulla, että joku muukin kokee asian näin; se helpottaa edes vähän omaa ahdisusta. Meillä ongelma on vielä tämä kokoluokka (neliöitä on ihan pirusti) eli töitä saa sitten tehdä urakalla eikä koskaan tunnu loppua tulevan.
PoistaKiitos vinkeistä! Tarvitsee kokeilla, josko näistä olisi apua. Olen jopa miettinyt, että ehkä tarvitsen tähän ammattiapua, kun kärsin selkeästi tästä ja tuntuu, että se taitaa vain pahentua vuosi vuodelta. Asiaa ei mitenkään helpota 2 pitkäkarvaista koiraa : /
Jep, sama homma täällä! Nyt kun olen äitiyslomalla pienen vauvan kanssa, niin käytän kaiken päikkäriajan aina vaan kotitöihin... En vain osaa olla tekemättä mitään. Heti kun vauva nukahtaa päikkäreille, alan sinkoilla paikasta toiseen ja silmiini osuu kokoajan uusia tehtäviä. "Ehtisinkö vielä tehdä tuon näillä päikkäreille, entä tuon" Teen itselleni ihan turhaa työlistaa kokoajan. Kukaan ei minua pakota siivoomaan, päinvastoin. Mies aina sanoo, ettei minun tarvitse täällä päiviä kuluttaa siivoamiseen. Mieskin siivoilee iltaisin jos minä en ole jotain tehnyt. Valitettavasti vinkkejä tästä ajattelutavasta poispääsemiseen en osaa antaa, mielelläni niitä itsekin kuulisin.
VastaaPoistaMuistan tuon ajan hyvin : ) sitä tosiaan mietti, että minkä verran kerkeää tekemään ennenkuin vauva herää. Muistelen, että 1. lapsen kanssa osasin kyllä jopa torkkua tai lukea lehteä, mutta 2. ja 3. kohdalla se ei ollut edes mahdollista, kun sisarus tarvitsi aikaa. Eli tuolloin osasin kyllä vielä olla tekemättä mitään.
PoistaHienoa, että miehesi osallistuu kotitöihin siivoamiseen! Onneksi nykyään isät tekevät kotona paljon enemmän kuin ennen. Tosin meillä ainakin minä siivoan huomattavasti tarkemmin kuin mieheni tai lapset.