Toukokuu

Katsaus toukokuun tapahtumiin. Mitään kummoisempaa ei (onneksi) tässä kuukaudessa ollut. Tulot olivat vakiot ja menotkin normaalit. Masteria lyhensin kuitenkin vain 500 euroa, koska mahdollisesti lähitulevaisuudessa on yksi isompi hankinta edessä. Jos se ei toteudu, niin siirrän rahat suoraan luottokorttivelkojen lyhentämiseen. Masteria on nyt jäljellä hieman alle 2 000 euroa. Saas nähdä saisinko sen kaiken ensi kuussa maksettua, kun tulee lomarahat.

No toki hieman pihaan on mennyt rahaa; multaan yms. mutta ei  onneksi mitään suurempia summia. Yhdelle lapsoselle kengät tuli hankittua ja toiselle vähän vaatteita. Ja tietysti kolmannelle lapselle polttoainerahaa, joka on nykyään kuukausittainen vakiomeno. Tällaisia perusjuttuja, joita ei voi vain välttää. Onneksi pääni sisällä on tapahtunut muutos minkä toivon olevan myös pysyvä. Nimittäin halu säästää rahaa; shoppailu ei kiinnosta sitten yhtään. On oikeastaan jopa vaikeaa lähteä kauppaan.. voi että miten ihana tunne 😌 ! Ennen minua poltteli tilillä olevat rahat; nyt on mukava ajatella (ja katsella pivosta) miten paljon tilillä on. Ajatusmaailman muutos taloudellisempaan suuntaan vei vuosia, mutta toivottavasti tämä on ikuista. Olen joskus lukenut, että säästämisessä 80 % on psykologiaa ja 20 % strategiaa eli jos oma ajatusmaailmasi ei tue vaurastumista niin se ei todennäköisesti onnistu. Odotan kovasti jo aikaa, kun olen saanut kalliit luotot maksettua ja voin oikeasti aloittaa säästämisen oikein kunnolla.  

Kesäkin etenee vauhdilla ja lasten lomat ovat alkaneet. Onneksi esikoinen pääsi kesätöihin ja keskimmäinenkin tekee kesällä jonkin verran palkkatöitä. Ja toki oma yrityksemme työllistää myös lapsia ja heille maksetaan siitä asiallinen korvaus. Minusta on hyvä oppia tienaamaan omaa rahaa jo nuoresta lähtien. Rahan arvon ymmärtää siten paljon paremmin. Uskallan väittää, että meidän perheessä lapsilla on talousopit melko hyvin hallussa, on niistä sen verran paljon ollut puhetta ja käytännön oppia. Me emme maksa viikkorahaa tai muutenkaan anna lapsille rahaa muuten vain (poikkeus vanhimman lapsen polttoaineraha) vaan meillä lapset tienaa omalla työpanoksellaan omat rahansa (toki ikä huomioiden) ja nämä rahat he voivat käyttää mihin haluavat (tai olla käyttämättä). Hyvin on systeemi toiminut. Joskus kuuluu nurinaa, mutta ajattelen asian niin, että lopussa kiitos seisoo. Aikuisena he ovat varmasti osaavampia rahankäyttäjiä, kun ovat lapsena ehtineet riittävästi harjoitella. Nyt ei ole niin vakavaa, jos omissa raha-asioissa mokaa. Joskus asiat on vain opittava kantapään kautta.

Seuraava askel lasten kanssa on opettaa heidät säästämään omatoimisesti muuhunkin kuin johonkin isompaan hankintaan. Mennään askel kerrallaan talousasioissa eteenpäin ja toivotaan, että heille jää näistä välillä haasteellisistakin asioista positiivinen fiilis.

                              (kuva: pixabay)