Niin vain tämäkin vuosi on loppupuolella. Vuosi on ollut hyvin vaiherikas niin positiivisessa kuin negatiivisessa mielessä. Tilanne on nyt se, että olen kolmannessa työpaikassa tänä vuonna, mikä on minulle hyvin poikkeksellista - en ole mikään työpaikan vaihtaja.
Edellisen blogikirjoituksen jälkeen tapahtui seuraavaa: huomasin ensimmäisestä työpäivästä, että uudessa työpaikassa oli todella vaikea ilmapiiri. Pieni porukka ja johtaja käytti diktatuurimaisesti valtaansa. Ihmiset olivat koko ajan varuillaan eivätkä uskaltaneet sanoa oikeastaan mitään. Olin aivan äimistynyt; en edes tiennyt, että tänäpäivänä voi löytyä Suomesta työpaikkoja, missä on tuollainen meininki! Kaiken lisäksi tehtäväni oli sen luontoinen, että olin suurimman osan ajasta johtajan kanssa yhteistyössä. Sain tarpeeekseni vajaassa kolmessa viikossa ja irtisanoin itseni tietämättä mistä uuden työpaikan saan. Ja vielä korona-aikana... Tällaista vetoa en ole koskaan aiemmin tehnyt, mutta nyt se oli pakko oman mielenterveyden takia tehdä. Yritin vain ajatella, että kyllä elämä kantaa.
Toki ratkaisuun vaikutti taloustilanne; laskin, että pärjään muutaman kuukauden ilman palkkatuloja ja luotin siihen, että alastani johtuen viimeistään vuoden vaihteesta löytyy vähintään määräaikaista työtä. . Onneksi oli tullut kerättyä rahaa säästöön sekä keväällä otettu astuntolainan lyhennysvapaa helpotti tilannetta.
Työskentelen taloushallinnon alalla, missä on koko ajan pulaa hyvistä tekijöistä. Minulla on pitkä työkokemus ja sopiva koulutus, joten tiesin, että olen työnantajia kiinnostava hakija. Ongelmana oli, että hain työpaikkaa vain 20-40 kilometrin säteellä kodistani ja mieluiten vain omasta kotikunnastani. Kriteeereinä oli myös vaituinen työsuhde ja mieluiten pienehkö työyhteisö.
Katselin netistä useamman viikon työpaikkoja ja kaikki mielenkiitoiset paikat olivat kaukana, joten en laittanut lainkaan hakemuksia. Muutamia keskusteluita kävin mahdollisista työkuvioista, mutta ne eivät edenneet sen pidemmälle. Kunnes sattuman kautta tuli vastaan piilotyöpaikka kasvuyrityksessä, paikka täytti kaikki kriteerini ja minä täytin työpaikan asettamat vaatimukset. Bingo!
Paljon puhutaan piilotyöpaikoista ja olen monesti miettinyt, että missä sellaisia on ja kuka niihin pääsee. Nyt tiedän omasta kokemuksesta, että tuurilla on tässä suuri merkitys. Ellei läheinen ihminen olisi avautunut minusta tuolla työpaikalla ei meidän tiet olisi kohdanneet.
Muutaman viikon jälkeen fiilikseni on erittäin hyvä. Nyt on tunne, että olen löytänyt oman paikkani ❤️.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! Se julkaistaan hyväksymisen jälkeen.